Aah. tätä ihanaa lunta. Taas ollaan päästy nauttimaan lumesta. Niiskukin on innostunut telmimään ja hakemaan palloa kun ollaan sitä pihalla heitelty. Enää ei ole heti kiire sisälle. Tänään tehtiin extra pitkä lenkki, koska auto ajokunnottomassa jamassa . Haettiin siis Ninnu eskarilta kotiin jalkapelissä ja Niiskun oli määrä kävellä mukana.... Vaan ei auttanut itku markkinoilla, kun Niisku päätti kesken lenkin lyödä jarrut pohjaan ja vaikka kuinka huhuiltiin ja mairiteltiin tuo pikkuinen otus ei suostunut hievahtamaankaan paikaltaan. Ei siinä sitten muu auttanut kuin napata Niisku kainaloon ja jatkaa matkaa. Muutamaan otteeseen sain kantaa Niiskua, vaikka täytyy myöntää, että käveli kyllä tosi reippaasti ne osuudet jolloin ei sitten ollut sylissä. Yhteensä matkaa kertyy eskarille ja takaisin kotiin noin 2km.

Niisku muuten sai viime perjantaina eli 14.3 ekan penturokotuksen ja samalla reissulla korvatipat, kun korvat kerääntyy täyteen paksua ruskeaa möhnää. Tipolla hoidetaan nyt toistaiseksi joka pv aamuin illoin. Niiskuhan ei niin kummoisesti rakasta tätä operaatiota, mutta on kuitenkin kohtuuhyvin antanut toimenpiteen tehdä.